Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:309379 kpl

Tasapainoaistin ja TTH:n hoitotekniikan kehitys v. 2005 alkaen

Tässä luvussa kuvaan yhteenvetona sitä, miksi ja miten tasapainoaistin hoito on kehittynyt sellaiseksi kuin sitä tällä sivustolla esittelen; siis asentohoito on vain osa tasapainoaistin hoitoa.

Asentohoitotekniikan kehittelyä voi verrata salapoliisin työhön. On ollut kyse melko pienen elimen hoitamisesta liikesarjoilla, joissa koko vartalo on mukana. Erolaosten kallistusten ja kiertojen hiominen on edennyt muutamien asteiden tarkkuudella sekä hoitorytmin testaaminen sekunnin, jopa puolen sekunnin tarkkuudella. Tämä prosessi on ollut melko hidas sen vuoksi, että on täytynyt testata yksi muutos kerrallaan, jotta sen vaikutuksesta on saanut varmuuden ennen seuraavaa muutosta. Jos muutos ei ole ollut toivottu, on ollut palattava taaksepäin. Edestakaisliikettä on aiheutunut siitäkin, että muutokset kallistuksissa ja kierroissa on täytynyt testata eri hoitorytmeillä ja päinvastoin. Tämä kaikki on ollut tarpeen, koska asentohoidon liikkeiden muotoa saati rytmiä on ollut vaikea päätellä yksiulotteisista kuvista tai edes luonnollista kokoa olevasta 3D-mallista, vaikka ne ovat antaneetkin osviittaa. Edelleenkin on mahdollista, että asentohoitojen liikesarjoihin voi tulla muutoksia. Korostan sitä, että parhaan mahdollisen hoitotuloksen saaminen voi tarkoittaa pieniä henkilökohtaisia muunnelmia tässä esitetyistä liikesarjoista. Hyvän hoitotuloksen tunnistaminen vaatii käsitystä siitä, miten tasapainoaisti vaikuttaa kehoon.

Vuoden 2004 alkupuolella alkoi monivaiheinen, opettavainen ja loppujen lopuksi onnekas tapahtumaketju, joka vei minut ensin dosentti Tapani Rahkon vastaanotolle. Omalla kohdallani oli kyse lieväoireisesta tasapainohäiriöstä: korkeanpaikankammosta ja siitä, että autossa lukeminen oli minulle vaikeata. Aloitin ohjeiden mukaan vasemman vaaka- ja yläkaaren asentohoidon uteliaisuudesta eli selvittääkseni, mitä muuta se voisi saada aikaan kehossa. Asentohoidon välitön vaikutushan pitäisi olla lihasten rentoutuminen. Pian saatoin huomata, että se poisti monia pikkuvaivoja ja paransi kehon yleistä hyvinvointia.

Vaikka asentohoito vaikutti aluksi monella tavalla edullisesti, runsaan vuoden asentohoidon jälkeen minulla alkoi sairaalahoitoakin vaatinut sairasteluketju. Siinä oli kyse ensin kuumeisesta korvakäytävän tulehduksesta, jonka jälkioireiksi jäivät suola-aineenvaihdunnan häiriö ja kohonnut kortisolieritys monen kuukauden ajaksi. Näiden oireiden pitkittymiseen ei löydetty syytä terveydenhuollon keinoin, eikä myöskään parannuskeinoa. Lopulta muidenkin henkilöiden huonot asentohoitokokemukset auttoivat oivaltamaan, että omassakin oireilussani oli myös  kyse hoitamattomien kaarikäytävien aiheuttamista ongelmista: eli hoitoa vailla olivat kaikki oikean puolen kaarikäytävät ja vasen takakaari. Ne siis mitätöivät ainakin osittain jo aloitetun asentohoidon ja ilmaantui aivan uusiakin oireita. Tässä ristiriitaisessa tilanteessa ryhdyin selvittämään, voisiko asentohoitotekniikkaa kehittämällä olla mahdollista hoitaa myös omaa oireiluani, koska ennen asentohoidon aloittamista olin olut perusterve.

 

Vuoden 2005 syksyllä aloitin myös oikean puolen asentohoidot ja joulukuussa myös takakaarien (Epleyn) asentohoidon. Kun olin hoitanut kaikkia kaarikäytäviä runsaan kuukauden ajan, verikokeet osoittivat kortisolierityksen olevan normaaliarvoissa ja muukin oireilu oli lähes hävinnyt. Sittemmin kaikki muutkin tietooni tulleet asentohoitokokemukset ovat osoittaneet, että on välttämätöntä hoitaa jatkuvasti / toistuvasti kaikkia kaarikäytäviä, jotta voidaan parantaa ja pitää yllä kehon fyysistä ja psyykkistä toimintakuntoa ja terveyttä. Tämä tapahtuu aluksi vaiheittain kehoa hoitoon totuttaen. Näillä sivuilla esitellyillä asentohoitoketjuilla voidaan hoitaa tasapainoaistia kokonaisvaltaisesti, jolloin estetään hoitamattomien kaarikäytävien oireilu.

 

Vuoden 2006 aikana, huonojen asentohoitokokemusten ansiosta selvisi tasapainoaistin ja sen toiminta-häiriön merkitys kehon sisäeritykselle eli hormonieritykselle ja edelleen koko aineenvaihdunnalle. Neste- ja suola-aineenvaihdunnan osalta tätä oivallusta edesauttoi biofyysikko Peter Ferreiran tutkimukset ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan osalta Ron Rosedalen tutkimukset. Nyt  oli mahdollista ymmärtää paremmin, miten ihmiskehon kokonaisuus toimii. Näihin aikoihin perustin kotisivut.

 

Vuoden 2007 aikana näkökulmani tasapainoaistin merkitykseen laajeni yhä. Tällöin uteliaisuuteni lähtökohta olivat kysymykset: Miten voisi täsmällisesti näyttää toteen, että tasapainoaisti reagoi painovoimakentän vaihteluihin?  Miksi jotkut ihmiset oireilevat enemmän tietyissä Kuun kierron vaiheissa ja miten on mahdollista, että asentohoito vähentää tätäkin oireilua? 

Vertasin väestötilastoja 19 vuoden ajalta yli 932 299 suomalaisen osalta Maan painovoimakentän vaihteluihin. Kuun osalta ne ovat nähtävissä vuorovesitilastoissa. Väestötilastot sisälsivät kaikki v. 1987 – 2005 sattuneet kuolemantapaukset päivittäin, kuukausittain ja vuosittain sekä lisäksi ikäryhmittäin  20 vuoden ryhmissä 0 - 79 ikävuoteen saakka ja sitä vanhemmat omana ryhmänään. Näiden kahden tilastojen – siis nousuvesi – ja väestötilastojen vertailun perusteella saattoi todeta, että koko väestön osalta kuolemantapausten määrä / päivä / kuukausi oli sitä suurempi mitä korkeammalle nousuvesi kohosi eli talvikuukausina. Tämä näkyi erityisen selvästi yli 60-vuotiaiden tilastoissa, jossa mukana oli n. 770 000 henkilöä.  Sen sijaan nuorempien, alle 60-vuotiaiden kohdalla (n. 120 000 henkilöä) kuolemantapausten määrä / päivä / kuukausi olikin korkeimmillaan kesä- ja heinäkuussa.

 

Nuorimmissa ikäryhmissä ovat kyseessä lähtökohdiltaan heikoimmat, sairaimmat ihmiset, joiden fyysisen ja / tai psyykkisen oireilun taustatekijänä voidaan pitää huonosti toimivaa tasapainoaistia. Sitä häiritsevät pienemmätkin Maan magneettikentän häiriöt. Näin ollen voidaan ymmärtää, että se joutuu vuosittain ensin koetukselle syys - lokakuussa aurinkotuulen hiukkasvirtausten vuoksi ja talvikuukausina Kuun vetovoiman vuoksi sekä  sen jälkeen kevätpäivän tasauksen aikoihin uudestaan aurinkotuulen hiukkasvirtausten vuoksi. Siten nuorimpien ikäluokkien heikkokuntoisim- missa näiden magneettikentän häiriöiden kohtalokkaat vaikutukset näkyvät  todennäköisimmin muutaman kuukauden viiveellä kesää kohti. Em. ilmiöihin liittyviä sairaus- kertomuksia olen kuullut toistuvasti, kun aloitin asentohoito-opastuksen harrastuksenomaisena vapaaehtoistyönä keväällä 2007.

 

Vuoden 2008 aikana asentohoitokokemukset opettivat lisää siitä, miten herkkä mekanismi tasapainoaisti on. Kävi ilmi, että asentohoitojen tietynlainen järjestys on yhtä tärkeä kuin asentohoitojen liikkeet. Tämä tarkoittaa sitä, että samansuuntaiset kaarikäytävät hoidetaan peräkkäin. Tällä symmetrisellä hoitojärjestyksellä pyritään palauttamaan tasapainoaistin kyky ohjata kehon vasenta ja oikeaa puoliskoa ja niiden lihaksia mahdollisimman symmetrisesti ja tarkasti. Asentohoitokokemusten myötä ilmeni sekin, että pelkkä lihasten asentovirheiden korjaaminen asentohoidolla ei riitä, vaan tarvitaan myös  nivelten asentovirheitä täytyy hoitaa kalevalaisella jäsenkorjauksella. Se  tehostaa asentohoidon vaikutusta ja tasapainoaistin toimintaa.

 

Vuoden 2009 kuluessa viimeisteltiin takakaaren hoitotekniikkaa ja kokeiltiin erilaisia asentohoitojärjestyksiä. Näiden kokemusten myötä asentohoitojen järjestys vakiintui sellaiseksi, että ensimmäisenä tehdään rajuin liikesarja yläkaarien hoitamiseksi, seuraavaksi takakaarien hoidot ja aina viimeisenä helpoimmat vaakakaarien hoidot.   Oikea - vasen -järjestys vaihdetaan jokaisen hoitoparin jälkeen eli paljon useammin kuin vanhemmassa hoitojärjestyksessä. Viimeisin muutos on ollut hoitorytmin hienosäätö kolmivaiheiseksi sen mukaan, miten jyrkkä ja pitkä hoidettava kaarikäytävän osuus on. Aloitusvaiheiden hoitojärjestys pysyi ennallaan: ensimmäisenä vaakakaaret, toisessa vaiheessa lisäksi takakaaret ja kolmannessa yläkaaret edellisten lisäksi.

 

Vuoden 2010 syksyllä hoitoasentoja ja hoitorytmiä hiottiin siten, että kaikki hoitoasennot kuutos- vaiheesta alkaen muuttuivat. Hoitorytmi koki samalla suuren muutoksen: liikesarjat sisältävät aikaisempaa enemmän pysähdyksiä, joiden kesto on koko ajan lyhentynyt ja samalla liikesarjat ovat nopeutuneet. Kaikkien kaarikäytävien hoitorytmit ovat suurin piirtein samanlaiset. Asentohoidon aloitusvaiheiden järjestys on pysynyt samana, samoin hoitojen oikea-vasen-järjestys sekä eri kaarikäytävien hoitojen keskinäinen järjestys.

 

Vuoden 2011 alkupuoliskolla jatkui oikean hoitorytmin etsiminen. Kesäkuuhun mennessä lukuisat kokeilut yhä nopeutuvan hoitorytmin parissa päätyivät siihen, että paras hoitotulos saadaan yhtäjaksoisella, nopealla liikesarjalla ilman pysähdyksiä. Tämä hoitorytmi on ymmärrettävä ja luonnollinen, koska ihmiskehon hallinta vaatii tasapainoaistilta nopeaa reagointia. Siihen se pystyykin, kun se toimii ilman häiriöitä sille tarkoitetulla tavalla. Nopeamman hoitorytmin myötä käsitys kaarikäytävien muodosta on tarkentunut, erityisesti liikesarjojen loppuvaiheissa. Taukoliikkeet tulivat mukaan ja niiden merkitys kasvoi.

 

Kesän 2012 aikana tauko-ohjelma  muutettiin täysin. Hallitun liikerataharjoittelun avulla alakehon lihasten liikeratoja pystytään korjaamaan asentohoidon yhteydessä tehokkaammin. Samalla löytyi uusi tapa             " testata" tasapainoaistin toimintakuntoa, joka paljastaa, kuinka suuren asentovirheen TTH on kehossa aiheuttanut. 

Asentohoidon liikesarjoihin tehtiin vuoden lopulla vielä muutamia muutoksia, joiden perusteella ilmeni, että kaarikäytävät kiertyvät loppusuorilleen hiukan aikaisemmin kuin ennen oli oletettu.  Kaiken kaikkiaan vuoden 2012 aikana on tapahtunut enää vähän muutoksia asentohoidon liikeradoissa aikaisempaan verrattuna. Viimeisimmät, pienetkin muutokset ovat tehostaneet hoitotulosta paljon, kuten aikaisemminkin on tapahtunut.

 

Asentohoidon tehostuessa tasapainoaistin merkitys silmien toiminnalle ja näkemiselle on saanut aivan uudet ulottuvuudet. Samalla kun kehon erilaiset virheasennot korjaantuvat, vähenee silmälaseilla tehtävien korjausten tarve. On tärkeää mitata silmien yhteisnäköä näöntarkastukses- sa. Jos toinen silmä peitetään, toinen silmä joutuu mukautumaan tähän tilanteeseen, eikä mittaus anna oikeaa tulosta. On todennäköistä, että asentohoidon vuoksi silmälasien uusiminen ja muuttaminen tasavahvuisiksi tulee ajankohtaiseksi ja pienet puutteet näkökyvyssä saattavat korjaantua kokonaan. Jos silmien yhteisnäköön perustuvia tasa/samantehoisia linssejä ei saada avuksi, on mahdollista, että eritehoiset, vanhentuneet linssit pahentavat koko kehon oireilua tasapainoaistin hoidosta huolimatta. 

 

Vuosi 2013 on tuonut yhä vähemmän muutoksia liikesarjoihin, joskin pienikin hienosäätö voi edelleen vaikuttaa paljon hoitotuloksiin. Kaarikäytävien rakenteelliset erot ovat todennäköisesti suurin haaste, joka voi vaatia esim. sitä, että samalla henkilöllä eri liikesarjat täytyy tehdä eri rytmillä.

 

Vuoden 2014 suurin muutos liittyy takakaaren liikesarjaan, joka alkaa istuma-asennossa ja jatkuu taakse kallistuksella. Uusissa äänitiedostoissa on enää vain yhtäjaksoiset liikesarjat. Vaikeampioireisten hitaampia liikesarjoja täytyy hienosäätää kunkin itse omien tuntemusten perusteella. Monioireisten, hankalien yhdistelmien hoitoon saatetaan tarvita myös pysähdyksiä ja erilaisia kallistuskulmia

.

Vuonna 2015 yläkaarien liikesarja on muuttunut eniten: liikesarja aloitetaan kumartumalla eteenpäin. Asentohoidon liikesarjojen käyttämistä helpottaa opastusvideo YouTubessa.

 

Vuoden 2016 aikana kypsyneet muutokset liikesarjoissa ovat tähdänneet siihen, että liikkeiden säde saadaan mahdollisimman pieneksi. Tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman tarkka ja samalla tehokas hoitotekniikka.

 

Vuonna 2017 päivitettiin opastusvideo kerran ja samoin vuonna 2018. Pienten muutosten  avulla liikesarjat ovat edelleen tarkentuneet, kun liikeratojen kiertosädettä on saatu pienemmäksi. Tätä varten vaakakaaren liikesarjassa käytetään apuvälinettä pään ympärillä ja yläkaaren liikesarja tehdään jakkaralla. Katso Video: 00 Asentohoidon liikesarjat tasapainoaistin hoitoon