Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:232187 kpl

Teemasivu 20

TTH ja mielenterveys

Epäonnistumiset eri toiminnoissa tai huonot oppimiskokemukset saattavat altistaa toistuvaan kielteiseen palautteeseen. Tämä koettelee itsetunnon kestävyyttä ja voi altistaa mielenterveyden ongelmiin. Tasapainohäiriö voi tehdä työlääksi monet ihmiselle tärkeät asiat: liikkumisen, puheen ja niiden seurauksena sosiaalisen kanssakäymisen tai elämässä tärkeiden taitojen oppimisen: esim. lukemisen tai kirjoittamisen. Lisäksi näille henkilöille saattaa kasaantua epäedullisia ympäristötekijöitä, joiden taustalta voi myös löytyä TTH:on liittyviä ilmiöitä niiden periytyvyyden vuoksi.

Tasapainoinen mieli tasapainoisessa kehossa

Yhtä varmasti kuin terve sielu tarvitsee terveen ruumiin, tasapainoinen mieli tarvitsee tasapainoisen kehon. Mitä suurempi osa kehon lihaksista jännittyy, sitä huonompi käsitys ihmisellä on oman kehonsa ääriviivoista tai sen osista ja sitä epävarmempaa on liikkuminen ja muu toiminta. Tämä epävarmuus heijastuu usein myös käyttäytymisessä epävarmuutena, arkuutena, ujoutena tai jännittyneisyytenä. Edelleen seurauksena voi olla huono itsetunto, joka saattaa johtaa yksinäisyyteen ja eristäytymiseen.

Toisaalta epävarmuus saatetaan naamioida itsetehostukseen: esim. ulkonäköön, uhmakkaaseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen, uhkarohkeuteen, pellemäiseen käytökseen, käskyttäjän rooliin, voimakkaaseen esiintymishaluun tai pyrkimykseen huomion keskipisteeksi. Ihmissuhteita voi haitata vaikeus ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita, tarpeita tai mielipiteitä. Omien ja läheisten pieniäkin virheitä ja epätäydellisyyttä saattaa olla vaikea hyväksyä. Tavallista on se, että omat epäonnistumiset tai oma paha olo laitetaan muiden syyksi.

Kehon sisäinen rasitustila voi ilmetä itsekeskeisyytenä, tyytymättömyytenä, lyhytjänteisyytenä myös ihmissuhteissa ja haitata ihmisten välistä kanssakäymistä ja altistaa mielenterveyden ongelmiin. Mitä vaikeampioireinen TTH on, sitä enemmän kohonnut adrenaliinitaso haittaa tunteiden ja mielialojen hallintaa. Kovin lyhyt pinna saa pienetkin epämukavuudet tai vastoinkäymiset tuntumaan ylivoimaisilta, jolloin tunteet voivat purkautua yllättävällä tavalla.

Mielihyvähakuisuus on seurausta kehon rasitustilasta, johon pyritään löytämään helpotusta edes hetkeksi. Tämän vuoksi voi mielihalujen ja mielijohteiden hallinta olla hankalaa ja samalla rahan käytön hallinta saattaa tuoda omat ongelmansa. Mitä hankalammalta omien velvollisuuksien hoitaminen tuntuu, sitä enemmän aikaa tuhlautuu helpommasta elämästä unelmoimiseen. Hoitamattomien asioiden kohtaaminen voikin olla lopulta niin ylivoimaista, että tätä karua todellisuutta paetaan vaikkapa ajanvieteteollisuuden tarjontaan. (katso AD/HD-oireistot)

Masentuneisuus

Kehon sisäinen rasitustila voi johtaa fyysisen ja /tai psyykkisen ponnistelun välttämiseen tai jonkin elämän alueen laiminlyömiseen. Ihminen on kuitenkin useimmiten tietoinen siitä, että häneltä odotetaan enemmän. Tämä voi synnyttää ristiriitoja omien tietoisten tavoitteiden, ympäristön odotusten ja omien aikaansaannosten välillä eri elämänalueilla. Masennuksen tunteet voivat saada alkunsa siitä, että keho ei toimi halutulla tavalla, opiskelu- ja työtehtävät tai arkielämän hallinta koetaan ylivoimaiseksi; kielellisen ilmaisun vaikeus voi rajoittaa myös sosiaalista kanssakäymistä. Välillä saattaa olla tietoisesti ponnistellen toimeliaampia (maanisia) jaksoja. Mitä vaikeampi tasapainohäiriö on, sitä suurempi vaara on, että masennus lamaa toimintakyvyn kokonaan. (katso AD/HD-oireistot)

Ahdistuneisuus

Ahdistuksen tunteet pohjautuvat myös ihmisen tietoisuuteen siitä, miten pitäisi elää ja toimia sekä käsitykseen oikeasta ja väärästä. Pahasti jännittynyt keho voi kuitenkin toimia suunnittelemattomasti, lyhytjänteisesti, äkkipikaisesti, jota aivojen tietoinen kontrolli ei ehdi ohjaamaan eikä energiaa riitä toiminnan huolelliseen suunnitteluun, toteutukseen tai viimeistelyyn. Lyhyt pinna ja harkitsematon toiminta voi aiheuttaa vaaratilanteita, joita itsesuojeluvaisto ei ehdi estää. Pienetkin epämukavuudet tai vastoinkäymiset voivat aiheuttaa voimakkaita tunteenpurkauksia. Samaten ihmissuhteisiin liittyvät tunnekuohut voivat riistäytyä äkkipikaiseksi, aggressiiviseksikin toiminnaksi. Tämän tekijä tuntee usein syyllisyyttä ja katuu harkitsematonta toimintaansa, jonka kohteeksi ovat voineet joutua jopa ne läheiset, joita hänen pitäisi kaikissa tilanteissa suojella. Samantapaiset tapahtumat voivat kuitenkin toistua, kun hän joutuu vastaavanlaiseen hallitsemattomaan tilanteeseen.

Tällaisissa räjähdysherkissä ihmissuhteissa vältetään usein vaikeita puheenaiheita ja tilanteita; perheenjäsenten välien selvittely jää kärsivällisemmän osapuolen tehtäväksi. Siitä huolimatta perheen yhteiset loma-ajat ovat usein kriisiherkkiä.

Tietoisuus oikeasta ja väärästä aiheuttaa voimakkaita syyllisyydentunteita silloin, kun ei pysty hallitsemaan ja käsittelemään tunteitaan ja kokee sisimmässään aiheuttavansa kärsimyksiä niille, joita haluaisi suojella. Jotkut turvautuvat pakoreaktioihin, joista aiheutuu rikkoutuneita ihmissuhteita, epätoivoisuutta, jopa itsetuhoajatuksia tai itsemurhia.

Vaikeimmissa mielenterveyden häiriöissä keho ”jähmettyy” jonkin yksinkertaisen toiminnan pakonomaiseen toistamiseen tai yksittäisen, vastenmieliseksi tai pelottavaksi koetun ilmiön torjumiseen tai eliminoimiseen: esimerkiksi toistuva käsien pesu, jolla estetään tautien tarttuminen.

Ahdistus- ja pelkotiloja saatetaan torjua hävittämällä toisten omaisuutta, esim. tulipaloja sytyttämällä.(katso AD/HD-oireistot)