Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:232188 kpl

Teemasivu 30

TTH ja oppiminen

Oppimisympäristöjen lisäksi oppimiseen vaikuttavat monet oppijan sisäiset tekijät, joista perinteisesti mainitaan aivojen kapasiteetti (yleinen älykkyys), vireystila ja siihen liittyvä tarkkaavaisuus sekä motivaatiotekijät, aikaisemmat tiedot ja taidot tai oppimisvalmiudet.

Kuitenkin suotuisista ympäristötekijöistä tai hyvästä vireystilasta (= riittävästä unesta, levosta ja liikunnasta sekä hyvästä tunnetasapainosta) huolimatta, opiskelu voi olla työlästä ja oppimistulokset eivät vastaa oppijan kykyjä. Tällöin opiskelua ja oppimista haittaavat aistien hahmotushäiriöt. Ne voivat myös viivästyttää lapsen yleisten oppimisvalmiuksien (puhe- ja liikuntataitojen sekä tarkkaavaisuuden) kehittymistä.

Sen lisäksi tasapainoaistin toimintahäiriö saattaa haitata monia opiskelussa tarvittavia taitoja: puheilmaisua, sosiaalisia taitoja, lukemista, kirjoittamista sekä keskittymisen taustatekijöitä: kehon, lihasten tai tunnetasapainon hallintaa ja vireystilaa.

Jotta oppija pystyisi keskittymään ja oppimaan kykyjensä mukaisesti, aistien pitäisi välittää aivoille oikeaa, häiriötöntä tietoa niin ympäröivästä maailmasta kuin kehon sisältäkin. Aivot eivät saa riittävästi tätä käyttövoimaa silloin, kun kuulo-, näkö- tai kehonhahmotuksessa esiintyy häiriöitä. Lisäksi voivat häiriintyä myös tunto- ja kosketusaistin sekä tasapainoaistin toiminta. Viimeksi mainitun pitäisi toimia ikään kuin orkesterin johtajana antamalla muille aisteille toimintatahdin. Hahmotushäiriöiden vääristämän tiedon perusteella aivot kehittävät väärin opittuja malleja ja toimintatapoja. TTH:n aiheuttama taustarasitus vie energiaa oppimiselta ja haittaa myös muistitoimintoja ja mieleen painamista.

Tasapainohäiriön jännittämä keho ja lihakset eivät pysty kunnolla hahmottamaan aikaa, suuntia tai tilaa. Koska tämä vaikeus haittaa myös näiden käsitteiden ymmärtämistä ja oppimista, voi ilmetä mm. matematiikan oppimisen ongelmia. Matemaattisiin käsitteisiin, lukuarvoihin ja tehtäviin liittyy lähes aina jokin ”suunta” pienempään tai suurempaan. Erityisesti avaruudellisten käsitteiden ja suhteiden hahmottaminen ja ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Oppimisen kannalta hahmotushäiriöiden korjaaminen asentohoidolla on tärkeää. Se antaa oppijalle paremmat mahdollisuudet päästä kykyjensä mukaisiin tuloksiin ja samalla säilyttää opiskelumotivaationsa ja kehittää opiskelutaitojaan. (katso Tarvitaanko muuta?)

Epätarkkaa hahmotusta ja oppimista on syytä helpottaa käyttämällä hyväksi mahdollisimman montaa aistikanavaa opetuksessa ja arvioinnissa. Silloin pystytään ikään kuin ohittamaan aistikanavien häiriökohtia kompensoimalla heikommin hahmottavaa aistia paremmin hahmottavalla. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota oppimateriaalien selkeyteen ja opetusjärjestelyihin oppitunneilla siten, että vältetään samanaikaisia toimintoja.