Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:214760 kpl

Teemasivu 14

TTH, asentohoito ja keskittyminen

Keskittymistä pitää yllä hyvä vireystila: riittävä lepo, ravinto, liikunta ja tunteiden tasapaino. Myös toimintaympäristöillä on oma merkityksensä keskittymisessä.

Vaikka vireystila olisi hyvä, joillakin voi olla vaikeuksia pitää yllä tai suunnata tarkkaavaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla suotuisassakaan ympäristössä. Samanaikaisten toimintojen hallinta ja keskittyminen on vaikeaa silloin, kun kehon tasapaino on levoton tai jännittynyt istuma-, seisoma- tai makuuasennossa.

TTH:n välitön vaikutus ilmenee kehon tasapainon ja lihasten hallinnan ongelmina, jotka vaikeuttavat samanaikaisia toimintoja. Silloin liikkeiden tai muun toiminnan suunnittelu ja toteutus voi olla kovin hidasta, kömpelöä tai liian vauhdikasta. Kehon ja raajojen hallinta vaatii tietoista jännittämistä. Kun lihasten krooninen jännitys sekä kehon ja aivojen rasitustila vie oman osansa käytössä olevasta energiasta, keskittyminen muuhun fyysiseen tai psyykkiseen toimintaan ei ole täysipainoista:

  • toiminnan suunnittelun ja toteutuksen hitaus: työvälineiden löytäminen hidasta ja niiden käyttö epätarkoituksenmukaista tai kömpelöä
  • lyhyt työmuisti: ohjeiden mielessä pitäminen vaikeaa
  • unohtuu omiin ajatuksiinsa, työn laatu epätasaista, työ ei valmistu sovitussa ajassa
  • lyhytjänteisyys: tekee monia tehtäviä samanaikaisesti, mutta ei osaa organisoida niitä eikä ajankäyttöään, jotta tehtävät valmistuisivat
  • pyytää jatkuvasti apua; käytettävissä olevan ajan arviointi vaikeaa
  • voi ideoida suuren kokonaisuuden, mutta ei pysty huomioimaan siihen tarvittavia yksityiskohtia
  • kokonaisuuksien hahmottaminen voi olla vaikeaa, koska yksityiskohtien hallinta vie kaiken energian
  • saattaa juuttua toimintaan, josta seuraavaan vaiheeseen siirtyminen on hidasta
  • urautuneet ajattelutavat ja toimintamallit

Tasapainohäiriö voi haitata välillisesti keskittymistä, koska se häiritsee aistien hahmotusta ja tekee työlääksi monet toiminnot, kuten opiskelun sekä heikentää oppimistuloksia ja opiskelumotivaatiota.

Vaikeudet elämän ja arjen tasapainoisessa hallinnassa saattavat näkyä erityisesti niillä osa-alueilla, jotka vaativat joustokykyä, vastavuoroisuutta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, kuten vaikkapa perheen ihmissuhteissa. Pienetkin vastoinkäymiset ja epämukavuudet voivat ärsyttää epätavallisen paljon. Vaikeammat ristiriitatilanteet saattavat puolestaan aiheuttaa jopa hallitsemattomia tunteenpurkauksia. Rasitustilan seurauksena voi kehittyä mielihyvähakuinen elämäntapa, jolloin vaikeita lihasjännitysoireita saatetaan lääkitä terveyden kannalta kyseenalaisin keinoin jo nuorella iällä.

Kun tasapainoaistin ohjauskyky palautuu asentohoidon avulla, kehon ja lihasten hallinta automatisoituu. Samalla vähenee erilaisen keskittyjän hätäisyys, huolimattomuus, lyhytjänteisyys, hitaus tai kömpelyys. Kehon sisäisestä rasitustilasta johtuva saamattomuus, kärsimättömyys, mukavuudenhalu tai mielihyvähakuisuus vähenee. Myös mielialojen voimakas vaihtelu rauhoittuu. Toiminta muuttuu suunnitelmallisemmaksi, ajankäyttö tehostuu sekä tiedon vastaanottaminen ja käsittely aivoissa tehostuu, kun aivojen liikakuormitus helpottuu. Samalla opiskelulle ja oppimiselle tärkeän lähimuistin toiminta paranee.