Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:206670 kpl

Teemasivu 16

TTH, asentohoito ja tuntoaisti

Ihon tunto- ja kosketusaistin avulla saadaan tietoa ympärillä olevista esineistä: niiden koosta, muodosta, materiaalista ja pinnan rakenteesta. Tuntoaistimusten avulla lapsi oppii tiedostamaan oman kehonsa ääriviivat ja erottelemaan ulkoapäin tulevien kosketusärsykkeiden laatua, kuten kosketusta, painetta, kipua ja lämpötilaa. Tuntoaistimukset auttavat ymmärtämään myös ympäristön kolmiulotteisuutta, välittävät turvallisuudentunnetta ja siten ovat erittäin tärkeitä lapsen tunne-elämän kehittymisen kannalta.

Mitä suurempi osa lihaksista joutuu jännittymään, sitä huonommin koko vartalon tai jonkin sen osan iho tunnistaa esim. käden, sylin tai istuinalustan kosketusta tai läheisyyttä. Vauvan käsitys omasta kehosta ja sen rajoista saattaa jäädä epämääräiseksi, koska vauva ei tunnista sylikosketusta huonosti reagoivan tunto- ja kosketusaistinsa vuoksi. Tästä voi aiheutua turvattomuuden tunnetta tai lapsi ei hakeudu ollenkaan syliin opittuaan liikkumaan.

Me suomalaiset elämme korkeilla leveysasteilla, jossa tasapainoaisti kuormittuu enemmän kuin etelämpänä. Monien suomalaisten saunomisinto kertoo omalta osaltaan siitä, että TTH:n jännittämät ja kenties kipeyttämätkin lihakset tarvitsevat lämpöhoitoa, jossa kohtuus on kehon terveyden kannalta tarpeen. Jos tuntoaisti sietää haitallisen korkeita saunan tai pesuveden lämpötiloja tai suuria annoksia auringon ottoa, on kyse siitä, että tasapainoaistin toimintahäiriö jännittää monia lihaksia, joiden kohdalla ihon tuntoaisti reagoi huonosti. Samasta syystä iho ei saata tunnistaa kylmää, minkä vuoksi pakkassäällä pukeutuminen voi olla liian kevyttä.

Kosketus- ja tuntoaistimukset voivat olla eri ihmisillä hyvin erilaisia vaihdellen yliherkkyydestä erittäin huonoon reagointikykyyn olipa sitten kyse kehon sisäisistä tai ulkoapäin tulleista ärsykkeistä

Mitä enemmän tasapainoaistin toimintahäiriö aiheuttaa lihasjännitystä, sitä enemmän tunto- ja kosketusaisti ylikuormittuu ja sitä huonommin se pystyy reagoimaan.

Näillä henkilöillä ihonalainen kipukynnys voi olla kuitenkin hyvin matala lihasjännityksen vuoksi:

  • esim. rokotus jännittyneeseen lihakseen aiheuttaa ylivoimaista kipua
  • hammaslääkärillä käyntiin liittyy ahdistavaa pelkoa
  • tavalliset tulehdus- ym. taudit koetaan hyvin kivuliaina ja pelottavina
  • pelätään tartuntatauteja

Tunne- ja kosketusaisti voi toisaalta reagoida useimpiin tuntoärsykkeisiin erityisen herkästi. Tämäkin saattaa vaikuttaa tunnetasapainoon monella tavalla.

Läheisten, kaveripiirin, opettajien, yms. oikea käsitys lapsen kehityksestä ja kyvyistä sekä mahdollisten viiveiden tunnistaminen, toiminnan ohjaaminen ja tukeminen auttavat lapsen terveen itsetunnon kehittymistä. Turvallisesta, kannustavasta kasvuympäristöstä huolimatta lapsi voi esim. reagoida erittäin voimakkaasti pieniinkin epämukavuuksiin, epäonnistumisiin, loukkaantumisiin, kavereiden sanomisiin tai lopettaa pientäkin ponnistelua vaativan tehtävän, loukata muita sanoillaan tai kovaotteisilla liikkeillään saattaa itsensä ja muut vaaratilanteisiin. Yrityksistä huolimatta häntä voi olla vaikea saada ymmärtämään tekojensa seurauksia tai muiden tunteita. Koska asentohoito rentouttaa lihaksia, se vaikuttaa edullisesti myös tuntoaistin toimintaa ja edelleen välillisesti henkiseen ja fyysisen hyvinvointiin sitä tehokkaammin, mitä nuorempana asentohoito aloitetaan.