Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:214760 kpl

Taustaa

Tasapainoaistin toiminnallinen häiriö voi oireilla monilla eri tavoilla: joskus se aiheuttaa selkeästi havaittavia ja tunnistettavia, kliinisiä huimausoireita. Joskus oireet ovat pienempiä, jotka eivät ole aiheuttaneet (vielä) sairautena pidettävää haittaa. Tähänastisten asentohoitokokemusten perusteella voidaan todeta, että tasapainoaistin toimintahäiriö voi vaikuttaa niin monella tavalla haitallisesti kehon fyysiseen ja psyykkiseen toimintakuntoon, hyvinvointiin ja terveyteen, että olen poistanut sen yhteydestä sanan ”hyvänlaatuinen”. Pituudestaan huolimatta parempi nimitys tälle häiriölle on otokonio-kaarikäytävä-ärsytys, (OCI), joskin näillä sivuilla saa etusijan suomenkielinen nimitys ”tasapainoaistin toimintahäiriö" tai "tasapainohäiriö". Lisäksi tässä yhteydessä käytän lyhenteenä kirjainyhdistelmää TTH.

Näillä sivuilla tulevat esille tasapainoaistin ja asentohoidon vaikutukset eri aistien hahmotukseen sekä kehon muuhun fyysiseen ja psyykkiseen toimintakuntoon sekä terveyteen. Yhdistelen niihin eri tahojen (mm. AD/HD -keskuksen, Jyväskylän Yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin, biofyysikko Peter Ferreiran, tohtori Ron Rosedalen) kokemus- ja tutkimustietoja. Näiden avulla on pääteltävissä eri neurobiologisten kehityshäiriöiden (esim. dysfasian, lukihäiriön, AD/HDn) tai muiden kehon toimintapuutteiden, terveysongelmien ja sairauksien yhteyksiä tasapainoaistin toimintahäiriöön, vaikka näitä tutkimuksia tehtäessä tai niiden tuloksia analysoitaessa ei ollut vielä mahdollista selvittää tai osoittaa tätä yhteyttä.

Koska TTH-oireet ja toisaalta asentohoidon vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia eri henkilöillä, tarkastelen tätä ilmiötä monilta eri näkökulmilta, sellaisiltakin, joilla ei ole vielä olemassa systemaattista tutkimusta. Toiveeni on, että mahdollisimman moni voisi saada tästä vihjeen tasapainoaistinsa hoitamiseksi. Dos. Rahkon kokemuksen mukaan tyypillinen asentohuimauspotilas on vuosikausia kiertänyt lääkäriltä toiselle etsien syytä moniin eri oireisiinsa.

Sydämellinen kiitos dosentti Tapani Rahkon asiantuntemukselle ja kokemukselle vuosikymmenien ajalta. Hänen uraauurtava tutkimus- ja lääkärintyönsä on tuottanut paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, jota olen hyödyntänyt näillä sivuilla, joskin usein yhdistellen omalla tavallani eri tahojen tutkimus- ja kokemustietoihin.  

Erityisen kiitollinen olen Hero ry:lle, jonka monipuolisen tiedotustoiminnan ansiosta sain tietoa mm. tasapainoaistin toimintahäiriön tutkimuksista. Se täydensi aikaisempia tietoja ja omia havaintojani näkö-, kuulo- ja kehon hahmotuksen häiriöistä, jotka käsitykseni mukaan ovat tärkeimpiä oppimista, keskittymistä tai käyttäytymistä haittaavia tekijöitä. Oma työni englannin ja ruotsin kielen opettajana yläluokilla on ollut hyvä näköalapaikka näiden ilmiöiden seuraamiseen yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Arvokasta tietoa TTH-oireista on kertynyt myös tavatessani erilaisia oppijoita ja heidän läheisiään eri tilaisuuksissa. Samalla tavalla antoisaa on ollut vaihtaa ajatuksia terapia- ja kuntoutustyötä tekevien henkilöiden kanssa.

Vuoden 2004 alkupuolella alkoi monivaiheinen, opettava ja loppujen lopuksi onnekas tapahtumaketju, joka vei ensin dosentti Tapani Rahkon vastaanotolle. Omalla kohdallani oli kyse lieväoireisesta tasapainohäiriöstä: korkeanpaikankammosta ja siitä, että autossa lukeminen oli minulle vaikeata. Aloitin vasemman vaaka- ja yläkaaren asentohoidon uteliaisuudesta eli selvittääkseni, mitä muuta se voisi saada aikaan kehossa. Pian saatoin huomata, että se poisti monia pikkuvaivoja ja paransi kehon yleistä hyvinvointia.

Vaikka asentohoito vaikutti monella tavalla edullisesti,  runsaan vuoden asentohoidon jälkeen alkoi sairaalahoitoakin vaatinut sairasteluketju. Siinä oli kyse ensin kuumeisesta korvakäytävän tulehduksesta, jonka jälkioireiksi jäi  suola-aineenvaihdunnan häiriö ja kohonnut kortisolieritys monen kuukauden ajaksi. Näiden oireiden pitkittymiseen ei löydetty syytä terveydenhuollon keinoin, eikä myöskään parannuskeinoa. Lopulta muidenkin henkilöiden huonot asentohoitokokemukset auttoivat oivaltamaan, että omassa oireilussani oli myös kyse hoitamattomien kaarikäytävien aiheuttamista ongelmista: ne mitätöivät ainakin osittain jo aloitetun asentohoidon ja ilmaantui aivan uusiakin oireita. Vuoden 2005 lopulla aloitin myös takakaarien (Epleyn) asentohoidon. Kun olin hoitanut kaikkia kaarikäytäviä runsaan kuukauden ajan, verikokeet osoittivat kortisolierityksen olevan normaaliarvoissa ja muukin oireilu oli lähes hävinnyt. 

Sittemmin kaikki muutkin tietooni tulleet asentohoitokokemukset ovat osoittaneet, että on välttämätöntä hoitaa jatkuvasti / toistuvasti kaikkia kaarikäytäviä, jotta voidaan parantaa ja pitää yllä kehon fyysistä ja psyykkistä toimintakuntoa ja terveyttä. Tämä tapahtuu aluksi vaiheittain kehoa hoitoon totuttaen. Näillä sivuilla esitellyillä asentohoitoketjuilla voidaan hoitaa tasapainoaistia kokonaisvaltaisesti, jolloin estetään hoitamattomien kaarikäytävien oireilu.

Vuoden 2007 aikana näkökulmani tasapainoaistin merkitykseen laajeni yhä. Tällöin uteliaisuuteni lähtökohta oli kysymys: miksi jotkut ihmiset voivat huonommin tietyissä Kuun kierron vaiheissa ja miten on mahdollista, että asentohoito vähentää tätäkin oireilua?  Vertasin väestötilastoja noin 20 vuoden ajalta yli 900 000 suomalaisen osalta Maan painovoimakentän vaihteluihin. Ihmiskehon suola- ja nesteaineenvaihdunnan biofysikaaliset ilmiöt tekevät ymmärrettäväksi sen, että tasapainopaisti liittää meidät osaksi laajempaa avaruusfysikaalista, sähkömagneettista tapahtumaketjua. Näihinkin ilmiöihin liittyviä sairauskertomuksia olen kuullut toistuvasti, kun aloitin asentohoito-opastuksen harrastuksenomaisena vapaaehtoistyönä keväällä 2007.

Vuoden 2008 aikana asentohoitokokemukset opettivat sen, että asentohoitojen tietynlainen järjestys on yhtä tärkeä kuin asentohoitojen liikkeet. Tämä tarkoittaa sitä, että samansuuntaiset kaarikäytävät hoidetaan peräkkäin. Tällä symmetrisellä hoitojärjestyksellä pyritään palauttamaan tasapainoaistin kyky ohjata kehon vasenta ja oikeaa puoliskoa ja niiden lihaksia mahdollisimman symmetrisesti ja tarkasti.

Vuoden 2009 kuluessa viimeisteltiin takakaaren hoitotekniikkaa ja kokeiltiin erilaisia asentohoitojärjestyksiä. Näiden kokemusten myötä asentohoitojen järjestys vakiintui sellaiseksi, että ensimmäisenä tehdään rajuin liikesarja yläkaarien hoitamiseksi, seuraavaksi takakaarien hoidot ja aina viimeisenä helpoimmat vaakakaarien hoidot.   Oikea - vasen -järjestys vaihdetaan jokaisen hoitoparin jälkeen eli paljon useammin kuin    vanhemmassa hoitojärjestyksessä. Viimeisin muutos on ollut hoitorytmin hienosäätö kolmivaiheiseksi sen mukaan, miten jyrkkä ja pitkä hoidettava kaarikäytävän osuus on. Aloitusvaiheiden hoitojärjestys pysyi ennallaan: ensimmäisenä vaakakaaret, toisessa vaiheessa lisäksi takakaaret ja kolmannessa yläkaaret edellisten lisäksi.

Vuoden 2010 syksyllä hoitoasentojen ja hoitorytmin hiominen sai uuden käänteen, koska käsitykseni kaarikäytävien rakenteesta muuttui. Se tarkoitti sitä, että kaikki hoitoasennot kuutosvaiheesta alkaen muuttuivat. Hoitorytmi koki samalla suuren muutoksen: liikesarjat sisältävät aikaisempaa enemmän pysähdyksiä, joiden kesto on koko ajan lyhentynyt ja samalla liikesarjat ovat nopeutuneet. Kaikkien kaarikäytävien hoitorytmit ovat suurin piirtein samanlaiset. Asentohoidon aloitusvaiheiden järjestys on pysynyt samana, samoin hoitojen oikea-vasen-järjestys sekä eri kaarikäytävien hoitojen keskinäinen järjestys.

Vuoden 2011 alkupuoliskolla jatkui oikean hoitorytmin etsiminen. Kesäkuuhun mennessä lukuisat kokeilut yhä nopeutuvan hoitorytmin parissa päätyivät siihen, että paras hoitotulos saadaan yhtäjaksoisella, nopealla liikesarjalla ilman pysähdyksiä. Tämä hoitorytmi on ymmärrettävä ja luonnollinen, koska ihmiskehon hallinta vaatii tasapainoaistilta nopeaa reagointia. Siihen se pystyykin, kun se toimii ilman häiriöitä sille tarkoitetulla tavalla. Nopean hoitorytmin löytyminen on edellyttänyt tarkempaa käsitystä kaarikäytävien muodosta.

Kesän 2012 aikana tauko-ohjelma muutettiin täysin. Hallitun liikerataharjoittelun avulla alakehon lihasten liikeratoja pystytään korjaamaan asentohoidon yhteydessä tehokkaammin. Samalla löytyi uusi tapa testata tasapainoaistin toiimintakunto, joka ilmenee siitä, kuinka suuren asentovirheen TTH on kehossa aiheuttanut. 

Asentohoidon liikesarjoihin tehtiin vuoden lopulla vielä muutamia muutoksia, joiden perusteella ilmeni, että kaarikäytävät kiertyvät loppusuorilleen hiukan aikaisemmin kuin ennen oli oletettu. 

Asentohoidon tehostuessa sen merkitys silmien toiminnalle ja näkemiselle on saanut aivan uudet ulottuvuudet. Samalla kun kehon erilaiset virheasennot korjaantuvat, vähenee silmälaseilla tehtävien korjausten tarve. On tärkeää mitata silmien yhteisnäköä näöntarkastuksessa. Jos toinen silmä peitetään, toinen silmä joutuu mukautumaan tähän tilanteeseen, eikä mittaus anna oikeaa tulosta. On todennäköistä, että asentohoidon vuoksi silmälasien uusiminen ja muuttaminen tasavahvuisiksi tulee ajankohtaiseksi ja pienet puutteet näkökyvyssä saattavat korjaantua kokonaan.

Vuoden 2012 aikana on tapahtunut enää vähän muutoksia asentohoidon liikeradoissa aikaisempaan verrattuna. Viimeisimmät, pienetkin muutokset ovat tehostaneet hoitotulosta paljon, kuten aikaisemminkin on tapahtunut. Tämän vuoden tärkein asia liittyy edelleen kokemuksiin näköaistin ja tasapainoaistin tiiviistä, herkästä yhteistoiminnasta. Jos silmien yhteisnäköön perustuvia tasa/samantehoisia linssejä ei saada avuksi, on mahdollista, että eritehoiset, vanhentuneet linssit pahentavat koko kehon oireilua asentohoidosta ja jäsenkorjauksesta huolimatta. 

Vuosi 2013 on tuonut yhä vähemmän muutoksia liikesarjoihin, joskin pienikin hienosäätö voi vaikuttaa paljon hoitotuloksiin. Kaarikäytävien rakenteelliset erot ovat todennäköisesti suurin haaste, joka voi vaatia esim. sitä, että samalla henkilöllä eri liikesarjat täytyy tehdä eri rytmillä.

Vuoden 2014 suurin muutos liittyy takakaaren liikesarjaan, joka alkaa istuma-asennossa ja jatkuu taakse kallistuksella.

Vuonna 2015 yläkaarien liikesarja on muuttunut eniten: liikesarja aloitetaan kumartumalla eteenpäin. Asentohoidon liikesarjojen käyttämistä helpottaa opastusvideo.

Vuoden 2016 aikana kypsyneet muutokset liikesarjoissa ovat tähdänneet siihen, että liikkeiden säde saadaan mahdollisimman pieneksi. Tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman tarkka ja samalla tehokas hoitotekniikka. Katso Video: Asentohoidon liikesarjat tasapainoaistin hoitoon

Haluan näiden sivujen avulla lisätä tietämystä tasapainoaistin toimintahäiriöstä ja sen hoidon mahdollisista vaikutuksista, koska markkinointitahot eivät todennäköisesti kiinnostu tutkimaan tai tiedottamaan sellaisesta lääketieteellisestä tutkimus- ja hoitomenetelmästä, jossa ei tarvita mitään lääkkeitä eikä välineitä. Vaikeasti liikkuvat henkilöt tarvitsevat avustajan. Voidaan jopa olettaa, että asentohoito vähentää lääkkeiden tarvetta, koska hoidolla voidaan estää joidenkin kiputilojen syntymistä tai helpottaa oireita. Onkin tärkeää tunnistaa ja hoitaa pieniäkin oireita ajoissa, jotta voidaan välttyä pahemmilta vaivoilta ja vaurioilta.

Haastan Sinut, hyvä lukijani testaamaan omalta osaltasi näiltä sivuilta löytyviä tietoja, kokemuksia ja oletuksia. Kipu ja vaiva ovat olleet paras opettaja asentohoitotekniikan kehittelyssä. Sydämellinen kiitos kaikille, jotka ovat kertoneet minulle kokemuksistaan. Toivon, että lähetät palautetta kaikesta tasapainoaistin toimintahäiriöön ja sen hoitoon liittyvästä, koska se voi auttaa  löytämään yhä paremman avun TTH-oireisiin näiden sivujen kautta.

       

aino.paatela@pp.inet.fi