Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:214760 kpl

Teemasivu 11

TTH, asentohoito ja liikkuminen / liikunta

Kun tunnemme tasapainoaistin toimintahäiriön vaikutustavat kehon, aistien ja aivojen toiminnassa, voimme ymmärtää, miksi liikkuminen voi olla joillekin erityisen vaikeaa ja työlästä. Raajojen ristikkäiset ja symmetriset liikkeet saattavat olla ylivoimaisen vaikeita: esim. konttaus, uinti tai tasapainon ylläpitäminen vaikkapa pyörällä ajettaessa tai käveltäessä, jolloin kädet eivät heilahtele automaattisesti tasapainon tueksi. Samalla tavalla vaikeaa voi olla käsien yhteiskäyttö, esim. vaatteita napitettaessa tai ruokailuvälineitä käytettäessä.

Silloin, kun lihasjännitystä on paljon raajojen isoissa lihaksissa, niiden liikkeistä puuttuu jousto. Jalka iskeytyy pintaan voimakkaasti, josta aiheutuva tärähdys voi tuntua kipuna kehon muissa osissa: vatsassa tai jopa päänsärkynä, jos liikerasitus kestää kauan. Myös nivelet rasittuvat tärähtelevässä liikkeessä. Joustavapohjaiset jalkineet vähentävät tärähdyksiä, samaten pehmeässä maastossa liikkuminen. Kun kehossa on TTH:n aiheuttamaa taustajännitystä, lyhytkin liikuntaharjoitus tuntuu rasittavalta varsinkin kehon nopeissa kasvuvaiheissa. Seurauksena on usein liikunnan ja fyysisen ponnistelun välttäminen. Huonon fyysisen kunnon lisäksi mukavuudenhaluinen ja usein mielihyvähakuinen elämäntapa voi johtaa ns. elintapasairauksiin. (katso elintapasairaudet)

Kehon onnistunut koordinaatio ja lihasten hallinta vaatii tasapainoaistin häiriötöntä ohjausta yhteistyössä lähes kaikkien muiden aistien kanssa. Tasapainohäiriön aiheuttaman lihasjännityksen vaikutukset voivat heijastua vaihtelevasti erilaisissa liikuntataidoissa, kuten liiketasapainossa, liikkeiden suunnittelussa, liikenopeudessa tai – tarkkuudessa, lihasvoiman hallinnassa tai esineiden käsittelyssä. Liikkuminen saattaa muuttua kovavauhtiseksi, varomattomaksi tai kömpelöksi ja hitaaksi, jolloin lihasrasituksesta palautuminen saattaa olla tavallista hitaampaa. Liikuntavälineeseen tarttuminen tai sen käsittely voi olla kömpelöä.

Tunto- ja kosketusaistin välittämää tietoa tarvitaan kehonhahmotuksessa, joka on vartalon raajojen sekä niiden asentojen ja liikkeiden yhteinen muisti. Tämän muistin avulla pystytään liikuttamaan kehoa tarkasti ja tiedetään, missä kehon osat sijaitsevat, mitä ne pystyvät tekemään ja osataan käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti.

Kun tasapainoaistin ohjauskyky palautuu, liikkumisen vauhdikkuus, varomattomuus tai hitaus, arkuus ja kömpelyys vähenevät. Lihasten voimankäyttö, liikkeiden tai liikesarjojen suunnittelu ja niiden ylläpito, liikenopeus tai – tarkkuus voivat  parantua asentohoidon avulla. Tämä muutos saattaa ilmetä myös puhe- ja kirjoituslihasten parantuneena hallintana ja vaikkapa kynän käsittelyssä.

Liikunta

Liikunta on ollut perinteisesti paras keino vahvistaa kehoa sietämään TTH-oireita. Todennäköisesti monet vilkasliikkeiset henkilöt, joille paikallaan olo on ollut työlästä, ovat hakeutuneet jo lapsena liikunnan pariin ja kokeneet hyvinvointinsa paranevan sen avulla. Jos liikunnan määrä kasvaa suureksi, sen aiheuttama kuormitus saattaa lisätä rasitusvammariskiä tuki- ja liikuntaelimissä, vaikka liikeradoissa olisi vain pieniä tasapainohäiriön aiheuttamia virheitä. Näin ollen asentohoidosta voi hyötyä myös liikunnallisesti aktiivinen ja lahjakas henkilö, jonka suorituksista puuttuu kenties vain pieni "viimeistely". Hän pystyy todennäköisesti harrastamaan urheilua pitempään ja terveempänä. (Katso tasapainoaistin toimintahäiriö ja ikääntyminen.)

Lapsen itsetunto on vahvasti sidoksissa hänen käsitykseen omasta kehostaan: liikuntataitojen kehittymiseen ja käsitykseen siitä, miten hän pystyy oppimaan uusia taitoja. Epävarma kehon hallinta liikunnassa voi heijastua lapsen itsetunnon kehitykseen, joten asentohoito omalta osaltaan tukee lapsen suotuisaa kokonaiskehitystä. Iän myötä tärkeäksi tulevat myös asema kaveripiirissä ja kokemukset tiedollisesta oppimisesta, jonka ongelmia voi varhain aloitettu asentohoito ehkäistä ennalta. Kaikesta toiminnastaan saamasta palautteesta kehittyy ja tarkentuu lapsen käsitys omasta itsestä.

Liikkeissään epävarman, kömpelön tai kovavauhtisen lapsen tasapainoisen fyysisen ja psyykkisen kehityksen ja terveyden kannalta asentohoito on tärkeää.