Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:223561 kpl

Miten tasapainoaistin toimintahäiriö syntyy?

Tasapainoaistin toimintahäiriön aiheuttavat pienet kalkkikivihituset (otokoniot), jotka ovat kulkeutuneet vääriin asemiin sisäkorvassa sijaitsevassa tasapainoelimessä. Ne ovat irtautuneet hyytelöpedistään, kun keho liikkuu, mutta eivät ole palanneet lähtökohtaansa, kun kehon liike rauhoittuu. Tämä tapahtuu todennäköisesti sen vuoksi, että niiden ominaispaino on muita hiukkasia pienempi.

Aivojen tehokas korjausohjelma pystyy kompensoimaan tasapainoaistin pienimpiä häiriöitä, eikä tunnistettavia oireita ilmaannu, vaikka häiriö vaikuttaa jollakin tavalla koko elämän ajan.

Dos. Rahkon mukaan tasapainon häiriöissä ei välttämättä ole yhtä ainoaa tekijää, vaan pinkka erisuuruisia osatekijöitä. Niiden kokonaisvaikutus saattaa jossakin vaiheessa ylittää kehon korjauskyvyn, jolloin syntyy tunnistettavia oireita. Yksikin tekijä riittää, kun se on tarpeeksi voimakas. Toisaalta joskus pienikin lisätekijä tekee vaivan havaittavaksi ja aiheuttaa todettavia vaivoja elintoiminnoissa. Dos. Rahko arvioi, että hyvänlaatuinen asentohuimaus on kuitenkin pääasiallisena aiheuttajana yli 80% kaikista tasapainohäiriöistä.

On myös mahdollista, että nesteympäristön ominaisuus kaarikäytävissä voi edesauttaa hiukkasten karkailua. TTH jo itsessään vaikuttaa kehon sisäeritysketjuun, jota säätelevät sisäelinten erittämät hormonit. Näistä eräs on adrenaliini, jonka erittymistä asentohuimaus oletettavasti lisää. Sen ”vastapeluri” on kehon stressitiloja hillitsevä kortisoli, joka puolestaan voi vaikuttaa mm. kehon suolatasapainoon. Kaarikäytävien suolapitoisuuden laskiessa (vaikkakin normaaliarvojen sisällä) nesteen tiheyden muuttuminen luo otolliset olosuhteet hiukkasten liikkumiselle.

Nälän aiheuttamaa huimausta voitaneen selittää vastaavalla tavalla: veren sokerin lasku lisää adrenaliinin eritystä, joka saa aivot haluamaan lisää sokeria. Adrenaliinia hillitsevä kortisoni taas alentaa suolatasoa, jne. Voimakas nälkähän aiheuttaa mm. näköhäiriöitä, jolloin silmää ohjaavien lihasten toimintaa häiritsee todennäköisesti tasapainoaistin puutteellinen ohjaus. Joillakin henkilöillä kovaan nälkään syöty äkkimakea välipala saattaa aiheuttaa huimauskohtauksen, jonka vaikutusmekanismi voisi selittyä edellä kerrotulla tavalla. (katso Liite II: Insuliini ja sen vaarat)