Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:309379 kpl

Tasapainoaistiin vaikuttavia tekijöitä

1 Ruokavalio

Voidaan kysyä, miksi eri ihmisten kehot käyttävät ja käsittelevät ravintoa kovin eri tavoilla? Samalla ravinnolla ja liikunnalla yksi meistä pysyy normaalimitoissa, toinen on langanlaiha ja kolmas saattaa taistella ylipainoa vastaan, vaikka hiilihydraatitkin pidettäisiin kurissa. Nämä erot ilmenevät myös siinä, kuinka nopeasti joillekin tulee nälkä. Se saattaa olla hermoja raastavaa, usein toistuvaa makean- tai suolaisennälkää. Joidenkin keho taas saattaa ”herätä” nälkään vain kerran päivässä tai harvemminkin.

Edelleen voidaan löytää ihmisiä, jotka ovat kutakuinkin yhtä hyväkuntoisia ja hyvinvoivia, vaikka he syövät hyvin erilaista ravintoa ja liikkuvat eri määriä. Miksi terveellistä ruokavaliota noudattavakin voi sairastua ja ikääntyä ennenaikaisesti? Miksi kyseenalaisesta ravinnosta ja elintavoista huolimatta jotkut elävät hyvinkin iäkkäiksi? On siis syytä pohtia myös muita kuin suoranaisesti ravintoon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat kehomme elintoimintoihin.

Näihin kysymyksiin antavat luontevan vastauksen kokemukset, joita on saatu tasapainoaistin toimintahäiriöstä ja sen hoidosta. Samalla on löytynyt tekijä, joka näyttää yhdistävän sokeri- / rasva-aineenvaihdunnan ja suola- / nesteaineenvaihdunnan. Se on kortisoli, hormoni, jonka tehtävä on hillitä kehon sisäistä stressiä, jota aiheuttaa adrenaliini, ponnistushormoni. Sen eritys lisääntyy sitä enemmän mitä huonommin tasapainoaisti toimii. Vastaavasti lisääntyy kortisolin eritys. Sen tehtävä on vähentää sydämen kuormitusta poistamalla verestä suolaa, jonka keho varastoi nestekudokseen tai kiteyttää sen, koska munuaiset pystyvät erittämään siitä vain osan. Tämä voi aiheuttaa voimakastakin suolaisennälkää. Jos ravinto sisältää epäluonnollista suolaa, se pahentaa edellä kuvattua suola-aineenvaihdunnan häiriötä. Lisäksi kortisoli vähentää verestä valkosoluja hillitäkseen pahimpia kuumepiikkejä, mutta samalla se pidentää tautien kestoa ja heikentää vastustuskykyä, jolloin esim. tulehdustaudit saattavat jäädä kunnolla parantumatta piileviksi..

Kehon nesteessä suolan luonnonmukainen koostumus ja sen pitoisuus ovat erityisen tärkeää tasapainoaistinkin toiminnalle. Noidankehän tapaan tasapainoaistin toimintahäiriö puolestaan häiritsee suola- ja nesteaineenvaihduntaa, jonka häiriö taas pahentaa tasapainoaistin toimintaa.... Lienee turhaa kiistellä, kumpi oli ensin kana vai muna: suola-aineenvaihdunnan häiriö vaiko tasapainoaistin häiriö. Sikiövaiheessa lapsi on osa äitinsä aineenvaihduntaa, ja jos se on pahasti häiriintynyt, lapsen lähtökohta ei ole suotuisa. Myös tasapainoaistin toimintahäiriö on voimakkaasti periytyvä.

Jos ruokavalio sisältää runsaasti kuiduttomia hiilihydraatteja kuten sokeria ja valkoista viljaa, senkin haitallinen vaikutus on sitä pahempi mitä huonommin tasapainoaisti toimii. Insuliinin tehtävä kehossa on varastoida sokeria rasvaksi tuleepa sokeri ravinnosta tai TTH:n aiheuttaman lihasjännityksen ja sen myötä lisääntyneen adrenaliinierityksen vuoksi. Jos sokerikuormitus on jatkuvaa, on vaara, että insuliinitaso nousee liian korkeaksi. Toisaalta, mitä paremmin tasapainoaisti lähtökohtaisesti toimii, sitä pitempään keho pystyy käsittelemään epäluonnollista ravintoa ja sietämään epäterveellistä elämäntapaa.

  • Luonnollinen ruokavalio tasapainoaistin ja kehon terveydeksi

Vastauksia kysymykseen, millainen ravinto on terveellistä, on etsitty monelta suunnalta kirjavin tuloksin. Eniten kiisteltyjä ovat olleet rasva ja kuiduttomat hiilihydraatit eli sokeri ja valkoinen vilja sekä suola. Otan esille kaksi tutkimusta, joista toinen käsittelee lähinnä hiilihydraatteja ja rasvaa (tohtori Ron Rosedale) ja toinen suolaa ja vettä (biofyysikko, akateemikko Peter Ferreira).

Hiilihydraatit ja rasva

Tohtori Ron Rosedalen mukaan useimpia sairauksia voidaan ehkäistä vaihtamalla sokeri ja valkoinen vilja sellaisiin hiilihydraatteihin, jotka sisältävät kuituja ja ylipäänsä vähentämällä hiilihydraattien määrää. Se estää verensokerin nopean kohoamisen ja samalla kehon insuliinitaso pysyy kurissa. Esimerkiksi tumma vilja, kokonaisista marjoista ja hedelmistä ilman sokeria valmistetut nektariinit ja runsaasti kasviksia kuuluu tällaiseen vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Kehon pääasiallisin energialähde pitäisi olla rasva. Sekä kasvi että eläinrasvaa tarvitaan. Hiilihydraatit muuttuvat helposti sokeriksi, jota keho ei pysty juurikaan varastoimaan, vaan insuliini muuttaa ja säilöö sen rasvaksi kehon energiavarastoon. Keho ei enää pysty polttamaan rasvaa, kun se on tottunut polttamaan sokeria. Vaikka oltaisiin paastolla, elimistö polttaa lihaksissa olevaa sokeria, jolloin lihaskudos pienenee ja rasvakudos säilyy entisellään.

Rosedalen mukaan sokerin ja valkoisen viljan aiheuttama ongelma on siinä, että ne nostavat verensokeria liian nopeasti, jolloin insuliinin eritys lisääntyy. Kohonnut insuliinitaso on keholle erittäin vaarallista. Rosedalen mukaan insuliini on kaikkien muiden hormonien äiti, joten sen liikaeritys voi vaikuttaa lähes kaikkiin kehon elintoimintoihin haitallisesti. Vastaavasti pitämällä insuliinitaso kurissa saadaan ehkäistyä kaikkia ikääntymisen myötä syntyviä sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, osteoporoosia, liikalihavuutta, diabetesta, syöpää sekä autoimmuunisairauksia, kuten reumaa. Tämä on mahdollista siksi, että kehon oma säätelymekanismi korjaa itse itseään, kun insuliinitaso pysyy sopivan alhaisena.

Sokeria keho tarvitsee vain lisäenergiaksi. Rosedale pitää tärkeänä, ettei käytetä keinotekoisia makeutusaineita, eikä jalostettuja rasvatuotteita. Pitkälle muunnetut elintarvikkeet, joissa on monia keinotekoisia ainesosia, epäonnistuvat tehtävässään, koska niiden mahdolliset ”terveysvaikutukset” kohdistuvat johonkin tiettyyn kehon toiminnan osa-alueeseen – samalla tavalla kuin kemiallisten lääkkeidenkin. Näiden avulla jokin muu kehon toiminta häiriintyy. Ravinnon luonnonmukaisuus on se, mitä Rosedale ja Ferreira kumpikin omalla tavallaan pitävät tärkeänä.

Suola ja vesi

Peter Ferreiran edustaman, biofysikaalisen käsityksen mukaan ihmiskehossa on yksi terveys ja yksi sairaus, mitä myös monet Rosedalen havainnot tukevat. Terveytemme perustuu kehon häiriöttömään sähkö- eli energiavirtaan. Tätä mitattavissa olevaa sähkövirtaa pitävät yllä puolestaan suolan ja veden sähköiset rakenteet.

Keho pystyy käyttämään parhaiten hyödykseen sellaisia ravintoaineita, joiden alkuperäinen geometrinen rakenne on säilynyt. Siihen sisältyy aina jokin sähköinen tieto, informaatio (värähtelytaajuusmalli), jonka mukaan keho liittää sen omaan sähköiseen ”palapeliinsä”. Esimerkiksi mikroaaltouunin säteily tuhoaa ruoka-aineiden alkuperäisen rakenteen, eivätkä ne ole kehon kannalta enää kunnollista ravintoa.

Sairaudella tarkoitetaan häiriöitä kehon sähkövirrassa. Niitä aiheuttavat epäluonnollinen suola ja vesi sekä muut muunnetut ruoka-aineet. Luonnollinen (ruusu tai kristalli) suola ja vesi ovat elämää ja terveyttä ylläpitävät ravintoaineet. Kehon hyvinvointia lisäävät muutkin ravintoaineet, joita elimistö saa käytettäväkseen niiden luontaisessa muodossa, jolloin energiaa ei kulu vieraiden aineiden poistamiseen kehosta.

Epäluonnollisen suolan mukana saamme liikaa natriumia ja liian vähän muita suolan ainesosia. Tämä on eräs tärkeimpiä syitä, miksi kehon energia- eli sähkövirtaan ja samalla suola- ja nesteaineenvaihduntaan syntyy häiriöitä. Kehon täytyy varastoida liika natrium nestekudoksiin tai sen lisäksi se kiteytyy kehoon. Nestekudoksissa tarvitaan 23 grammaa nestettä yhtä natriumgrammaa kohti, jotta se liukenee tarpeeksi. Koska keho ottaa solunestettä neutralisoimaan liikaa natriumia, syntyy kuivumisoireita, kuten kortisolin vaikutuksesta tasapainoaistin häiriönkin seurauksena. Nämä ylimääräiset nestekudokset voivat näkyä ylipainona, samoin insuliinin keräämät rasvavarastot. Kiteytynyt natrium puolestaan lisää mm. reumaattisia vaivoja ja kulumisvaivoja.