Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:206670 kpl

Tasapainoaistin toimintahäiriön tutkijoita ja tutkimuksia

Dosentti Tapani Rahko on hyvänlaatuisen asentohuimauksen tutkijana uranuurtaja maassamme. Hän on kehittänyt tutkimus- ja hoitomenetelmiä 70-luvun puolesta välistä lähtien yhdistellen muiden tutkijoiden (mm. Dix M R, Hallpike C S, Epley J M, Semont A, Freyss G, Vitte E, Tiel-Wilck K) havaintoja omiinsa. (katso tutkimuksia)

Tampereen Teknillisen Korkeakoulun toteuttamana dos. Rahko on kehittänyt erilaisia high-tech-tason laitteita tutkimustyönsä avuksi: mm. tasapainomikron, tietokonesarja Ikaruksen, erilaisia keinuvia lattioita, pyörivän ympäristön, nopean infrapunakameran silmäliikkeiden analyysiin. Dos. Rahkon mukaan niiden merkitys diagnosoinnissa ja hoitomenetelmien kehittelyssä on jäänyt vähäiseksi, koska ne tutkivat paikallaan olevaa henkilöä ja vain yksittäisiä muuttujia kerrallaan. Niiden keskinäisiä vaikutussuhteita on mahdotonta arvioida reaaliajassa ja luoda kokonaiskuvaa liikkuvan ihmisen tasapainon hallinnasta. Jokainen muutos tasapainojärjestelmän yhdessä osassa synnyttää muutoksia toisiin. Mittausten tulisi olla samanaikaisia. Tämäkin on käytännössä täysin mahdotonta.

Dos. Rahkon kokemusten mukaan ihmisen hahmotuskyky on täysin ylivoimainen verrattuna tietokoneavusteiseen hahmontunnistukseen; onhan aivoissa 100 miljardia aivosolua, joista jokaisella on 1000 yhteyttä. Koska ihminen on liikkuva olento, tasapainoa täytyy tutkia dynaamisesti. Vain ihminen pystyy havainnoimaan niin monella kanavalla samanaikaisesti, että se vastaa high-tech-tason vaatimuksia järjellisin kustannuksin. Asentohuimausta tutkiessaan lääkäri seuraa potilaan reaktioita tämän suorittamien liikesarjojen aikana ja tulkitsee niitä oman sisäisen tietonsa ja potilaan kanssa käymänsä keskustelun avulla, jolloin tutkija saa tärkeätä tietoa hänen tuntemuksistaan.

Ratkaiseva edistys asentohuimauksen tutkimuksessa tapahtui 90-luvun lopussa, kun Rahkon WRW-testin avulla voitiin löytää lievemmätkin häiriöt sisäkorvan tasapainoaistin vaakasuorassa kaarikäytävässä: tämä on 3,5 kertaa herkempi kuin aiemmat asentotestit ja silmät suljettuna vieläkin herkempi.

Tutkimuksen ammattilaisille esim. lääke-, kasvatus- tai käyttäytymistieteen tai vaikkapa kansanterveyden alalla tästä ilmiöstä löytyisi paljon uutta poikkitieteellistäkin tutkittavaa.